Sana on kaunis sana. Se on sukua sisulle. Yhtä lyhyt ja ytimekäs, suomalaiseen suuhun sopiva. Sanat ovat kuin ilmaa, kaikille ihmisille tärkeitä ja joka paikassa. Niitä ei siis pääse karkuun, vaikka kuinka haluaisi. Yleensä sana on laumaeläin. Sanoilla on myös eri rotuja. Ne majailevat omilla alueillaan, mutta ihmiset levittävät niitä myös näiden luontaisten reviirien ulkopuolelle. Sana on kuin salainen agentti joka voi muuttaa henkilöllisyyttään – aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä arjen action-sankari kuljettaa ihmisessä informaatiota, kuin punasolu happea. Se menee sisään silmistä, korvista tai sormenpäistä. Vaikutus tuntuu kuitenkin koko kropassa, aina aivoista sydämeen saakka.
Sanat ovat taikureita. Ne taikovat siepparin ruispeltoon, pojan valaan mahaan tai tiedon ihmisen päähän. Sanat itsessäänkin voivat muodostaa labyrintteja joista ihminen ei osaa ulos. Sana voi olla siis kuin mysteeri jonka koodaus ei aukea (ja kaikista sivistyneimmät sanat hallitsevat muuten parhaiten tämän taidon). Sanat ovat kuin vaateparsi. Nekin voi valita ja yhdistellä täysin sopimattomalla tavalla.. Sanojen kanssa kannattaa siis olla hyvin tarkkana! Pienikin sana voi olla suuri ja yllättävän tehokas. Sanat ovat kuin pelimerkkejä. Mitä enemmän niitä on, sitä hauskempaa on myös pelaaminen. Sanoja kannattaa siis keräillä, aina kun vain suinkin voi. Sanat ovat kuin legopalikoita, niistä voi rakentaa kokonaisen maailman.
Sanat irtoavat ihmisistä joskus helposti ravistamalla, kuin siitepöly voikukasta. Toisinaan ne hieman ujostelevat, eivätkä millään haluaisi tulla ulos. Tehokkaimmillaan sana voi olla kuin jokin epämääräinen tahra jota ei saa hinkattua irti mielestään. Sanat antavat käyttää itseään kuin muovailuvahaa, jota voi muokata aivan loputtomasti. Sanat ovatkin mieleltään ja ruumiiltaan erittäin notkeita, jopa niin että ne voivat mennä vaikka solmuun.
Sanat ovat kuin leipää. Monet maistelevat mielellään eri makuja, herkutellen jopa niillä – mutta toisin kuin leipää, sanoja ei missään tapauksessa kannata syödä, sillä ilman sanoja maailma olisi aika tylsä ja tyhjä paikka!
© Virve Nyyssönen
Tein runosta myös videorunon:
