Viime aikoina lehdistä on saanut lukea paljon siitä kuinka surkea hillavuosi on käsillä, siitä kuinka thaimaalaisia marjanpoimijoita riistetään ja siitä kuinka heidän suhteettoman pitkän työmatkansa päästöt tuhoavat ilmastomme. Samalla uutisoidaan ahkerasti talouden syöksykierteestä ja sen katastrofaalisista seurauksista sekä yhteiskunnan että yksilön näkövinkkelistä.
Sanotaan, että kun menee tarpeeksi kauas, näkee lähelle. Matkustin jokin aika sitten kotikonnuilleni Keski-Suomeen ja aloin nähdä ihan uusia asioita, sekä lähellä että kaukana. Lähellä näin sen valtoimenaan rehottavan raparperipuskan jonka kanssa isäni aina taistelee. Puska on aataminaikuinen, mutta sitäkin elinvoimaisempi. Se edustaa sitä kaikista perinteisintä, karvalakkimallista raparperilajia joka on meillä täällä Suomessa kaikista yleisin. Tiesittekö, että raparperia kutsutaan myös barbaarijuureksi? Ja että alun perin tätä karvasta kasvia on käytetty Kiinassa ja Intiassa rohdoksi ja lääkkeeksi. Ajatella, tuttuakin tutummalla raparperillamme on näin eksoottinen historia!
Siinä puutarhakeinussa köllöttäessäni kaikki nämä lama-ajan uutiset ja huikea hillanhinta sekoittuivat päässäni ja muistin yhtäkkiä erään kesäpäivän kaukaa lapsuudestani. Olin käymässä luokkakaverini luona ja päätimme pitää lettukestit. Kaverini tarjosi minulle hilloa, jollaista en ollut koskaan ennen maistanut. Hyvää se oli, mutta en osannut sanoa mitä siinä oli. Kaverini vain nauroi ja sanoi sen olevan ”Köyhän miehen lakkahilloa”, tehty raparperista ja porkkanasta. Nerokasta! Pomppasin niiltä sijoiltani keinusta ja syöksyin pienen barbaarin lailla raparperiparan kimppuun. Minä tekisinkin Lama-ajan Lakkahilloa! Maailma ei ehkä ihan pelastuisi, mutta pääsisinpä ainakin testaamaan lähipiirini makunystyröitä..
Lama-ajan Lakkahillo
1kg raparperia
1kg porkkanaa
n. 3 dl vettä
n. 500g hillosokeria
Kuori raparperit ja porkkanat. Pilko ne kattilaan ja lisää vesi. Keitä miedolla lämmöllä, välillä sekoittaen, kunnes ainekset ovat sopivan pehmeitä. Surauta soseeksi sauvasekoittimella.
Lisää lopuksi hillosokeri ja kiehauta vielä kerran.
Täytä hillopurkit kun hillo on vielä kuumaa. Jäähtynyttä hilloa voi myös pakastaa!
P.S. KUKAAN ei osannut arvata mitä hillossa oli! Tyrniä, mangoa ja mm. banaania arvattiin. Hih!
