Pelasta maailma – syö ötököitä!

Pelasta maailma – syö ötököitä!

Nomen est omen, nimi on enne. ”Jaa-a, mikäs sen höperömpi pöperö kuin ötökät”, tuumin ottaessani osaa Catch The Worm -hyönteisruokatyöpajaan Höperöt Pöperöt -bloggaajan ominaisuudessa. Tilaisuuden organisoivat hyönteiskokki Topi Kairenius, ruokastylisti Antti Nurkka ja Turun Yliopiston Hyönteiset Ruokaketjussa -projekti.

Suuntasin Submarinassa järjestettyyn tapahtumaan uteliaan kiinnostuneena, mutta ehkä myös hieman kauhuissani. Erityisesti Aasiassa hyönteisten elintarvikekäyttö on yleistä, mutta meillä Suomessa ilmiö ei ole vielä ihan yhtä arkinen juttu. Tosin tilaisuudessa huomasin pian kuuluvani vähemmistöön, niihin joiden suihin ötökät ovat aiemmin löytäneet vain vahingossa, ei ruokailutarkoituksessa.

Jättijauhomatoja
Kulhollinen eläviä jättijauhomatoja.

Ajattelin, että hyönteisten syönti olisi tulevaisuuden scifi-visio. Mutta tulevaisuus on täällä jo. Hyönteisruokavallankumous on alkanut jo kyteä pinnan alla. Moderni länsimainen ihminen ei enää yökkäile ötököille. Ja mikä tärkeintä: jos ihmiset suostuisivat syömään hyönteisiä laajemminkin, kasvavan väestön ruokaongelmat ratkeaisivat kertalaakista.

Hyönteissyönnin hyödyt ovat aivan kiistattomat. Hyönteisruokataloudella ratkaistaisiin monta globaalia ongelmaa ja sen avulla saataisiin kutistettua ihmiskunnan aiheuttamaa ekologista jalanjälkeä. Hyönteiset ovat eettinen, ekologinen ja terveellinen vaihtoehto lihalle. Esimerkiksi kuivatuissa heinäsirkoissa on kolme kertaa enemmän proteiinia kuin kanassa! 150 gramman naudanlihatuotantoon kuluu 3290 litraa vettä. Vastaavaan määrään sirkkaproteiinia vettä ei kulu juuri lainkaan.

Jaakko Korpela
Jaakko Korpela, yksi tapahtuman puuhamiehistä, esittelee suklaahunnutettuja kulkusirkkoja.

Mutta sitten tuleekin se kuuluisa mutta. Useimmissa EU-maissa, kuten meillä Suomessa, hyönteisten käyttö elintarvikkeena on kielletty. Hyönteisensä on siis joko kasvatettava itse tai ne on tuotava ulkomailta. Ainakin vielä toistaiseksi, kunnes lainsäädäntöä ajantasaistetaan. Omalla vastuullaan hyönteisiä saa toki syödä.

Sirkkajauhoa
Thaimaasta tuotua sirkkajauhoa. Ei ihan halvimmasta päästä, reilut 60€/kg.
Torakat
Tuoreita torakoita.
Päätöntä menoa
Esikäsiteltyjä torakoita.
Paistetut torakat
Paistettuja torakoita, kotisirkkoja ja sirkkajauhoa sisältävää sämpylää.

Miltä ne ötökät sitten maistuivat?

Minun oli alkuun hieman vaikea päästä sen faktan yli, että kyseessä olivat ötökät, mutta maistettuani huomasin, etteivät ne ainakaan pahalta maistuneet. Eivät todellakaan. Hyönteiset tarjosivat sen verran uniikkeja makuelämyksiä, että niitä on vaikea verrata mihinkään muuhun. Pikkuruiset jauhomadot maistuivat vahvasti maissille, popcornille. Torakassa oli jo enemmän purtavaa, sen maku muistutti etäisesti joulukinkkua. Lisukesämpylän sekaan oli sujautettu sirkkajauhoa, mutta sen makua ei huomannut lainkaan. Jättijauhomato maistui vahvasti ruokavalioltaan, kauraiselta. Jälkiruuaksi nauttimani paahdettu ja suklaahunnutettu kulkusirkka maistui hieman hummusmaiselle ja tietysti suklaiselle.

Ötökkänäkkäri
Etualalla ötökkänäkkäriä, taustalla suklaakuorrutettuja kulkusirkkoja.

Ei pöllömpää pöperöä, eikä todellakaan yhtään höperöä.

 

Juttu on julkaistu myös Höperöt Pöperöt -blogissani Turun Sanomien TS Ruoka -sivustolla: Pelasta maailma – syö ötököitä!

 

P.s. Tämä EI ole aprillipilaa, vaikka onkin julkaistu aprillipäivänä..

Leave a reply